Mistä on turvallinen työpaikka tehty – ja miten turvallisuuskulttuuria voi parantaa päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Nesteen Hannele Jakosuo-Jansson ja ISS:n Jukka Jäämaa kokoontuivat keskustelemaan aiheesta, joka on yrityksille niin tuottavuuden, laadun, tehokkuuden kuin työhyvinvoinninkin perusta.
Nesteen henkilöstö-, turvallisuus- ja hankintajohtaja Hannele Jakosuo-Jansson näkee turvallisuuden kokonaisuutena, joka vaatii yritykseltä jatkuvaa nöyryyttä. Turvallisuus pitää ansaita joka päivä uudelleen.
– Hyvä turvallisuus koostuu lukemattomista pienistä arjen teoista. Se vaatii sinnikästä työtä ja jokaisen tason ehdotonta sitoutumista kehitystoimenpiteisiin sekä toiminnan arviointiin ja seurantaan. Näitä asioita ei voi laiminlyödä hetkeksikään. Herpaantumisella voi olla todella isoja seurauksia niin liiketoiminnan jatkuvuudelle, yrityksen maineelle kuin ihmisten hyvinvoinnille.
Jakosuo-Jansson tietää mistä puhuu. Viimeisen vuosikymmenen aikana Neste on pystynyt parantamaan turvallisuustuloksiaan merkittävästi ja on saanut myös kansainvälistä tunnustusta turvallisuustyöstään. Vuonna 2020 Nesteen työturvallisuus parani edelleen edellisvuosiin verrattuna ja ylsi ennätystasolle.
Sitä saat, mitä mittaat
Neste seuraa ja arvioi turvallisuustuloksiaan monilla erilaisilla mittareilla. Keskeisiä suorituskykymittareita ovat TRIF eli lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti ja PSER eli prosessiturvallisuustapahtumien taajuus.
ISS puolestaan alkoi Suomessa siirtyä LTIF:n eli poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuuden mittaamisesta kohti TRIF:iä noin puolitoista vuotta sitten.
– Jokainen tapaturma on täysin turha ja vältettävissä, tapahtui se sitten kotona, työmatkalla tai töissä. Kun kuusi vuotta sitten tulin nykyiseen työhöni, turvallisuusluvuissa oli paljon parantamisen varaa. Nyt turvallisuus on aina esillä kaikissa kokouksissa, ja olemme laajentamassa katsantoa kokonaisturvallisuuteen, ei vain tapaturmiin. Turvallisuusajattelua on saatu eteenpäin, ja aihe on tiukassa seurannassa meidän lisäksemme myös koko ISS Groupissa, kertoo ISS Suomen toimitusjohtaja Jukka Jäämaa.
Neste mittaa myös turvallisten päivien määrää. Ne ovat päiviä ilman työtapaturmia, tulipaloja, vuotoja, ympäristövahinkoja, liikenneonnettomuuksia sekä prosessi- ja meriturvallisuustapahtumia. Vuonna 2020 turvallisten päivien määrä kasvoi 325:een ja turvallisuustapaturmien määrä oli kaikkien aikojen pienin. Miten Nesteen jatkuva kehittyminen on rakennettu?
– Taustalla on monia tekijöitä. Alan yleinen kehitys, henkilöstön näkemykset, johdon ja omistajien kasvanut kiinnostus turvallisuusasioita kohtaan ovat kaikki yhdessä vaikuttaneet haluun lähteä viemään turvallisuusasioita eteenpäin, Jakosuo-Jansson sanoo.
Merkittävänä käännekohtana hän pitää vuonna 2014 käynnistynyttä Nesteen globaalia Way Forward to Safety -ohjelmaa, jonka avulla turvallisuuskulttuuria on pystytty vahvistamaan huomattavasti.
– Silloin aloimme miettiä, miten pääsemme näissä asioissa seuraavalle tasolle. Avainsanoja ovat olleet systemaattinen toimintatapa, kokonaisvaltaisuus sekä jämäkkä, sitoutunut johtaminen. Turvallisuus ei voi olla erillinen kokonaisuus, vaan se pitää integroida osaksi kaikkea tekemistä ja Nesteen korkeaa ammattitaitoa. Jokainen meistä on turvallisuuden johtaja omassa roolissaan. Se vaatii ymmärrystä ja sitoutumista siihen, mitä turvallisuus Nesteellä tarkoittaa.
Turvallisuus tehdään yhdessä
Way Forward to Safety -ohjelmaan otettiin mukaan myös kaikki Nesteen arvoketjussa toimivat urakoitsijat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Yksi niistä on ISS, jonka omatkin turvallisuusmittarit ovat viime vuosina kehittyneet suotuisaan suuntaan. Vuonna 2020 ISS Suomi saavutti esimerkiksi historiansa alhaisimman tapaturmataajuusluvun.
– Olemme tehneet monta vuotta työtä, jotta saadaan ihmiset aktiivisemmin miettimään turvallisuusasioita ja toteuttamaan siihen liittyviä tekoja. Edistystä on saatu aikaan, ja esimerkiksi viime vuonna meillä tehtiin yhteensä 34 339 turvallisuushavaintoa, Jäämaa kertoo.
Nesteellä turvallisuusraportointi koskee omien yksiköiden ja työntekijöiden lisäksi myös palveluntoimittajia, urakoitsijoita sekä liikennöitsijäkumppaneita. Yhtiön painopistealueisiin kuuluva urakoitsijaturvallisuus parani sekin vuonna 2020 selvästi ja nousi ennätystasolle.
– Toimipaikoillamme työskentelee jatkuvasti useita satoja oman talon ulkopuolisia työntekijöitä. Pyrimme rakentamaan heidän kanssaan yhteisen turvallisuuskulttuurin, ja he ovat sitoutuneet meidän toimintatapoihimme. En usko, että ihmiset enää kiinnittävät kovinkaan paljon huomiota siihen, minkä firman haalareissa kukakin työnsä tekee. Tämä on yhteinen työpaikka, ja me haluamme kaikki lähteä täältä terveinä kotiin turvallisen työpäivän jälkeen, Jakosuo-Jansson muistuttaa.
– Me ISS:läiset luomme palveluratkaisumme aina asiakkaan tarpeeseen ja tuotamme palvelua siellä, missä asiakkaamme ovat, heidän luonaan, heidän kohteissaan. Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea palveluamme, on kyse sitten kiinteistötekniikasta tai siivouksesta. Esimerkiksi siivoojamme vaikuttavat työllään tilojen viihtyvyyteen, toimivuuteen – ja turvallisuuteen. Siten he toteuttavat yrityksemme globaalia tarkoitusta: me luomme tiloja, joissa on hyvä olla, Jäämaa lisää.
Riskien ennakointia ja ryhmäpainetta
Yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentamiseen liittyy Nesteellä paljon erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi turvallisuuskeskusteluja, havaintokierroksia, parhaiden käytäntöjen jakamista sekä erilaisten läheltä piti -tilanteiden analysointia ja niistä oppimista. Jakosuo-Jansson korostaa, että ennakoiva riskien arviointi on yksi merkittävimmistä tekijöistä hyvien turvallisuustulosten takana. Aina pitää harkita, ennen kuin työn aloittaa.
– Tähän kuuluu myös mittaaminen. Sitä saat, mitä mittaat -pelisääntö pätee siis tässäkin. Asiat etenevät, jos henkilökohtaista työpanosta seurataan ja arvioidaan myös turvallisuusmittareilla – ja jos tavoitteiden toteutumisesta myös kiitetään ja palkitaan, sanoo Jakosuo-Jansson.
Jukka Jäämaa on samaa mieltä. Hänen mielestään mittaaminen ja mitattujen onnistumisten palkitseminen ovat olennaisia työkaluja, kun turvallisuusasioita viedään arjen tasolle. Hän jää kuitenkin pohtimaan oikeaa palkitsemistapaa.
– Palkitaanko Nesteellä henkilöiden lisäksi myös tiimiä, jolloin yhdessä tekeminen tulee mukaan yhtenä tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustavana tekijänä?
Jakosuo-Janssonin mukaan käytössä ovat molemmat tavat.
– Yleensä lähdemme varsinkin operaatiotasolla liikkeelle ryhmän palkitsemisesta, koska asioita on aina tekemässä ryhmä ja vuoro. Silloin syntyy positiivinen paine, joka saa tuloksia aikaan ja vaikuttaa jokaiseen.
Kiinteä osa johtamista
Sekä Jakosuo-Jansson että Jäämaa korostavat, että arkisten tekojen lisäksi turvallisuus on mitä suurimmassa määrin johtamiskysymys.
– Turvallisuuden johtaminen ja kehittäminen lähtee ylimmästä johdosta ja hallitustasolta. Johdon ja esimiesten jatkuva kiinnostus, osaaminen, seuranta, viestintä ja positiivinen kannustaminen ovat turvallisuuskulttuurin kehittymiselle äärimmäisen tärkeitä. Hallituksen tehtävä on haastaa johtoa kehittymään näissä asioissa, asettaa tavoitteita ja varmistaa, että turvallisuus on johdon agendalla koko ajan, Jakosuo-Jansson korostaa.
Jäämaan mielestä turvallisuus on aikaisempina vuosikymmeninä ollut johtamisessa enemmän taka-alalla. Onneksi tilanne on muuttunut nopeasti.
– Muutama vuosi sitten olin mukana kansainvälisessä johdon tapaamisessa, jossa jokaiselta kysyttiin henkilökohtaisesti tärkeintä KPI-mittaria. Moni mainitsi kannattavuuden tai kassavirran. Minä ehdotin LTIF:iä, jota silloin mittasimme. Perustelin sitä niin, että kun johdetaan työturvallisuus kuntoon, muutkin tärkeät mittarit seuraavat perässä, Jäämaa pohtii.
Molemmat ovat huomanneet, että viimeisen vuosikymmenen kuluessa turvallisuusasiat on alettu nähdä yhä useammin kilpailuetuna, ei välttämättömänä pakkona.
– Nesteen toimialalla turvallisuusasiat tarkoittavat melkein samaa kuin tuottavuus, laatu ja tehokkuus. Jos meillä on ongelmia prosesseissa ja ne johtuvat turvallisuusriskien huonosta arvioinnista, meidän laitoksemme seisoo. Silloin tuottavuus on nolla, Jakosuo-Jansson vertaa.
