Siirry suoraan sisältöön
Kun kokista tuli aulatyöntekijä – ja oma työ alkoi jännittää

Koronapandemia on tiennyt paikoin epävarmoja aikoja työelämässä. Kun ravintolat sulkeutuivat, kokki Pia Nissinen sai mahdollisuuden kokeilla uusia työtehtäviä.

Mitä jos en enää pidäkään työstäni? Se oli Pia Nissisen ensimmäinen ajatus, kun hän kuuli pääsevänsä palaamaan tuttuun työhönsä ISS:n henkilöstöravintolan kokkina.

Takana olivat eriskummalliset ajat. Nissinen oli työskennellyt lähes kahdeksan kuukautta aulapalveluissa, sillä ravintolan työtehtävät olivat vähentyneet koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.

Nissinen oli aloittanut työt ISS:llä vain muutama kuukausi ennen maailmanlaajuisen pandemian alkua. Ravintola-alalla hän oli ollut jo parikymmentä vuotta hotelleissa, à la carte -ravintoloissa ja vuokratyöläisenä henkilöstöravintoloissa.

Kevään 2020 ravintoloiden sulun aikaan Nissinen ryhtyi ensin ruokalähetiksi, kun ISS testasi ruokien kotiinkuljetusta. Nissinen opetteli ajamaan pakettiautoa ja jakeli ruokia tilaajille.

Kun koronapandemia jatkui, Nissiseltä kysyttiin, kiinnostaisiko häntä mennä väliaikaisesti töihin aulapalveluihin.

Kokin uudet kujeet

Aulapalveluissa Nissinen sai opetella uusia työkaluja ja taitoja, sillä tietokone ei juuri kuulu kokin työpäivään. Aulapalveluhenkilöt hoitavat neuvotteluhuoneiden varauksia ja tilauksia, valvovat toimistotilaan kulkua, ottavat vastaan vieraita ja auttavat toimiston käyttäjiä juoksevissa asioissa.

Myös aulassa oli etätyöaikana rauhallista, joten uusia työtehtäviä oli aikaa opetella. Nissinen huomasi, että kun oli aikansa vastannut puheluihin, osasi jo ennakoida, mitä soittaja yleensä kysyy. Vastaukset olivat valmiina.

– Huomasin aulapalveluissa, kuinka mukavaa oli tehdä vähän erilaista työtä. Palvelin ihmisiä muutenkin, kuin valmistamalla heille hyvää ruokaa.

Nissinen piti aulatyöstä, ja siksi häntä jännitti, kun tuli aika palata takaisin tuttuun työhön. Entä jos omaa työtä ei olisi enää niin kiva tehdä, kun oli ollut kauan poissa? Lopulta jännitys oli turhaa, ja vanhat rutiinit tulivat selkärangasta.

– Heti, kun tein ensimmäisen päivän keittiössä, huomasin, miten päivät kuluvat hyvällä tavalla nopeasti.

Kurkistus ison talon eri töihin

Korona-aika on ollut odottelua, milloin rajoitusten purun, milloin tiukentumisten suhteen. Nissinen on oppinut menemään päivän kerrallaan ja ottamaan vastaan sen, mitä tulee.

– Olen helpottunut, että satuin vaihtamaan vuokratyöstä ISS:lle juuri ennen kuin kaikki tämä alkoi. Työnantajalle olen todella kiitollinen, että minun on ollut mahdollista kokeilla muita töitä ennemmin kuin istua kotona.

Aulapalveluiden kokeileminen toi näkökulmaa siihen, mitä työkaverit ISS:llä tekevät. Nissinen kiinnitti huomiota asioihin, joita ei ollut ennen tullut ajatelleeksi.

– Nyt tiedän paremmin, millaisia muut palvelut ISS:llä ovat. En aiemmin esimerkiksi tiennyt, millaisia neuvotteluhuoneita talossa on. Olin vain tehnyt tarjoiluja keittiössä erilaisiin palavereihin.

“Kyllähän minä tämänkin osasin”

Kun Nissinen työskenteli hotellissa, siellä vietettiin säännöllisesti “paitojenvaihtopäiviä”. Ravintolassa työskentelevä saattoi kokeilla, millainen on siivoojakollegan työpäivä, ja toisin päin. Samaa toteutetaan ISS:llä Company Day -päivinä.

– Se tekisi hyvää kaikille. Olen tehnyt kokin töitä pitkään, ja sen homman osaan vaikka silmät kiinni. Koulunkäynnistäkin on jo pitkä aika, joten oli mukava oppia uutta.

Nissinen voisi hyvin kuvitella tekevänsä muitakin tehtäviä ISS:llä, esimerkiksi ajoittaisia tuurauksia tai kokin ja aulapalveluhenkilön töitä ristiin.

– Olen saanut kokeilla toista alaa ja todeta, että kyllähän minä tämänkin osasin. Jos joskus kyllästyisin kokin töihin tai ei olisi töitä, minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että vaihtaisin talon sisällä tehtäviä.

Toki ravintola-ala on Nissiselle kaikista ominta. Kokki näkee heti työnsä tuloksen ja tekee jotakin konkreettista käsillään. Ja työpäivät, ne kuluvat hetkessä.

Löydä oma ISS-urapolkusi – katso avoimet työpaikat

Liittyvät julkaisut