ISS on ottanut mielen hyvinvoinnin koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi, johon halutaan panostaa.Tunnustuksena hyvinvoinnin esille nostamisesta ISS on saanut jo toistamiseen Hyvän mielen työpaikka -merkin.
MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt ISS:lle jo toistamiseen Hyvän mielen työpaikka -merkin, joka on tunnustus mielenterveyden tärkeyden huomioimisesta organisaatiossa. ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala ja MIELI ry:n suunnittelija Sirpa Väänänen istuivat saman pöydän ääreen keskustelemaan ISS:stä hyvän mielen työpaikkana.
ISS on värikäs, 93:a eri kansalaisuutta edustava työyhteisö, jossa monimuotoisuus ymmärretään laajasti ja se on vahvasti mukana yrityskulttuurissa.
– Suurin osa ISS:läisistä tekee keskiraskasta työtä, jossa eniten poissaoloja syntyy tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Kuitenkin myös mielen asiat ovat nousseet meillä yhä useammin esille, ja työn henkiseen kuormittavuuteen halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota, Vainikkala kertoo.
– Mielenterveys on sellainen asia, jota yhdelläkään organisaatiolla ei ole varaa jättää huomiotta, Väänänen sanoo.
Tunnustus vahvistaa olemassa olevaa hyvää
Vuonna 2020 lanseerattu Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus työyhteisöille, jotka ponnistelevat paremman työelämän puolesta. Alunperin sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa kehitetyn merkin avulla pyritään löytämään uusia keinoja vähentää työntekijöiden psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja saada organisaatiot pysähtymään mielenterveyden äärelle.
– Hanke on ainutlaatuinen, eikä sen kaltaista olla aiemmin tehty Suomessa, kertoo Väänänen, joka vastaa Hyvän mielen työpaikka -merkin kehittämisestä ja ylläpitämisestä.
Väänäsen mielestä suomalaisessa työelämässä osataan arvostaa mielenterveyttä. Merkin takana onkin ajatus vahvistaa jo olemassa olevaa hyvää organisaatioissa.
– Hyvän vahvistaminen on tärkeää, sillä se voi helposti unohtua kiireisessä työelämässä, Vainikkala painottaa.
Tähän mennessä on myönnetty yli 50 Hyvän mielen työpaikka -merkkiä ja noin kymmenen työyhteisöä on saanut merkin jo toista kertaa. Yksi niistä on ISS, joka on ottanut mielenterveyden osaksi yrityksen strategiaa.
Työyhteisön hyvinvointi lähtee hyvästä johtamisesta
Jotta yritys voi saada Hyvän mielen työpaikka -merkin, sen tulee täyttää paitsi työlainsäädännön kriteerit, myös johtaa mielenterveyden edistämistä suunnitelmallisesti ja tukea mielenterveyttä työpaikan arjen käytännöillä sekä erilaisissa elämäntilanteissa.
– On tärkeää, että yritysjohto on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaa ottaa päätöksenteossa huomioon, minkälaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla työntekijöiden mielenterveydelle, Väänänen sanoo.
ISS:llä työhyvinvointi on huomioitu johtamisessa muun muassa esimieskoulutuksissa ja työhyvinvoinnin johtamisen vuosikellolla, johon kuuluu tapaamisia työterveyden ja ISS:n oman työhyvinvointitiimin kanssa. Tapaamisissa kartoitetaan niin esimiehen kuin hänen tiiminsä jaksaminen, jotta jokainen yksilö tulisi huomioiduksi.
– Meillä on lähdetty rohkaisemaan henkilöstöä mielen hyvinvoinnista puhumiseen ja pyritty vahvistamaan työntekijöiden hyvinvointia. Olemme tehneet paljon työhyvinvoinnin eteen, mutta valmiita emme vielä ole. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa voisimme ISS:llä puhua arkisesti mielenterveydestä, Vainikkala pohtii.
Myös maailmantilanne vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Nopealla reagoinnilla yllättäviin tilanteisiin, kuten koronaan ja Ukrainan sotaan, on ollut iso rooli ISS:llä.
– Kun organisaatio tarjoaa apua heti, säästytään pidempiaikaisilta vaikutuksilta, Väänänen muistuttaa.
Eroon häpeästä
Toisin kuin perinteisiin hyvinvoinnin ja terveyden teemoihin, mielenterveyteen liitetään herkästi häpeää ja asioista on usein vaikea puhua.
– Ihminen on kononaisvaltainen, eikä kukaan meistä ole huippuvedossa. Se mitä tapahtuu ihmisen yksityiselämässä, saattaa heijastua myös työpaikalle ja vastaavasti työmurheet kulkeutua kotiin. Hyvin toimiva työn arki vahvistaa voimavarojamme, jolloin kestämme hetkellisesti melko suurtakin kuormitusta. Kenelle tahansa meistä voi elämässä tulla eteen tilanteita, jolloin omat voimat eivät enää riitä. Tuen tarjoaminen on silloin etu niin työntekijälle kuin työnantajallekin, Väänänen sanoo.
Mielenterveys koskettaa kaikkia, sillä jokaisella on mielenterveyttä. Se on erottamaton osa hyvinvointia ja terveyttä. Näin merkityksellisestä aiheesta olisi hyvä opetella puhumaan yhtä luontevasti, kuin puhumme muistakin arkeen kuuluvista asioista.
Hyvän mielen työpaikka -merkki on ISS:lle arvokas osoitus siitä, että mielen asioista ollaan kiinnostuneita ja toimintatapoja halutaan parantaa. Vainikkala korostaa, että merkki on tunnustus myös jokaiselle ISS:läiselle yhdessä tehdystä työstä.
– Olemme MIELI ry:ssä ilahtuneita jokaisesta organisaatiosta, jolle merkki on annettu, koska yhdessä me muutamme suomalaista työelämää mieliystävällisempään suuntaan, Väänänen kiteyttää.
Lue myös: Mielen asiat näkyväksi työyhteisössä
