ISS:llä halutaan tuoda mielen asiat arkipäiväiseen keskusteluun ja poistaa niihin liittyviä ennakkoluuloja. Mielenterveyden haasteisiin vastataan muun muassa matalan kynnyksen Mieli kuntoon -toimintamallilla sekä työterveyshuollon tuella. Osoituksena kattavasta mielenterveystyöstä ISS:lle myönnettiin huhtikuussa Hyvän mielen työpaikka® -merkki.
Eniten sairauspoissaoloja ISS:llä aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mutta viime vuosina myös sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat hieman lisääntyneet, kuten laajemminkin yhteiskunnassa. Mielenterveysasioista puhuminen koetaan usein vaikeaksi tai ne ovat jopa tabu, josta vaietaan.
– Oma mieli on hyvin kokonaisvaltainen asia, joka on sidoksissa koko persoonaan ja minuuteen. Omista psyykkisistä oireista, kuten ahdistuksesta tai masennuksesta puhuminen vaatii eri tavalla rohkeutta kuin vaikka kipeytyneestä olkapäästä kertominen, sanoo Mehiläisen työterveyspsykologi Miia Dietrich.
Ympärillä olevien ihmisten näkökulmasta myös puheeksi ottaminen koetaan usein vaikeaksi. Jos esimerkiksi työkaverin psyykkisestä hyvinvoinnista herää huoli, muut voivat arkailla nostaa asiaa esiin, koska pelkäävät loukkaavansa tai aiheuttavansa haittaa. Dietrichin mukaan asia on päinvastoin: vaikka toisen asioihin puuttuminen tuntuisi kiusalliselta, se voi olla ratkaisevassa asemassa oman tilanteen näkemisessä, avun saamisessa ja toipumisessa.
– Puheeksiotto on parasta välittämistä, Dietrich muistuttaa.
Mielenterveys osaksi arkipäivää
Jo ennen koronapandemiaa ISS:llä päätettiin aloittaa pilotti mielen asioiden näkyväksi tekemiseksi työyhteisössä.
– Halusimme tuoda mielen asiat arkipäiväiseen keskusteluun ja poistaa tietämättömyyttä, ennakkoluuloja ja tiettyä stigmaa, joka usein liittyy mielenterveyden haasteisiin, kertoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.
ISS:llä on lanseerattu vuosien 2020–2021 aikana Mieli kuntoon -toimintamalli, jossa henkilöstö saa apua matalalla kynnyksellä itseään mietityttäviin asioihin. Toimintamallissa on kuvattuna mielen hyvinvointia tukevat palvelut, joita ISS:läiset voivat saada.
ISS:llä on jo kolmatta vuotta käynnissä Oman työhyvinvoinnin sankarit -valmennus mielen asioiden tueksi. Vuoden 2021 aikana ISS:llä järjestetään erilaisia webinaareja esimiestyön ja henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi. Esimerkiksi huhti–toukokuussa on webinaari uupuneen ja masentuneen henkilön kohtaamisesta. MIELI ry onkin myöntänyt ISS:lle Hyvän mielen työpaikka® -merkin tunnustuksena sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen ja suomalaisen työelämän mielijalanjäljen keventämiseen.
– Merkki on osoitus kattavasta työstä, jota me ISS:nä teemme mielen hyvinvoinnin eteen. Haluamme lisätä kaikin tavoin mahdollisimman luontevaa ja matalaa kynnystä mielen asioiden esille tuomiseen työpaikalla, jotta pystyisimme tarjoamaan henkilöstölle tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Vainikkala sanoo.
Hänen mukaansa vuosi 2020 ja koronan aiheuttamat haasteet ovat lisänneet tarvetta huomioida ja keskustella yhä enemmän mielen terveyteen liittyvistä asioista työelämässä. ISS:n työntekijöistä suurin osa on työskennellyt koko koronaviruksen ajan eturintamassa kentällä ilman mahdollisuutta esimerkiksi etätyöhön. Toisaalta taas osa on ollut pitkään etätyössä ilman fyysistä työyhteisöä ympärillä.
– Muun muassa nämä asiat ovat tuoneet entistä näkyvämmäksi tarpeen keskustella ja tukea henkilöstöä jo varhaisessa vaiheessa ja kertoa henkilöstölle, miten ISS yrityksenä tukee ja auttaa työntekijöitä mielen asioissa.
Työterveyshuollosta tukea työkyvylle
Myös ISS:n työterveyshuollon kumppani on kehittänyt viime vuosina palveluitaan, jotta yhä useampi saisi riittävän tuen jo varhaisessa vaiheessa.
OmaMehiläinen -sovelluksen kautta saa käyttöönsä erilaisia digitaalisia mielen hyvinvoinnin työkaluja, joista osa on käytettävissä ilman lähetettä, osaan pidemmistä valmennuksista tarvitsee ammattilaisen arvion. Muun muassa Huoli omasta jaksamisesta -chat palvelee vuorokauden ympäri ja Työkaluja mielen hyvinvointiin -videovalmennus on työterveysasiakkaille maksuton. Sovelluksessa on myös Hyvinvointipulssi-kysely, joka ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä työterveyshoitajaan.
Lisäksi työterveyshuollosta on mahdollista saada asiantuntija-apua työterveyspsykologilta ja sosiaalialan asiantuntijalta. Tarvittaessa voidaan tarjota myös 5–10 kerran lyhytterapiaa.
Työterveyspsykologi tukee työntekijää ratkaisukeskeisellä ja kannustavalla otteella, ohjaa havainnoimaan omia tunteita ja toimintaa ja ottamaan askeleita kohti parempaa mielen tasapainoa. Dietrich kuulee usein ihmisten pohtivan, saako työterveyspsykologin vastaanotolla puhua muistakin kuin työasioista. Hän kannustaa kääntymään työterveyspsykologin puoleen missä tahansa omaa mielenterveyttä koskettavissa asioissa.
– Vaikka meillä jokaisella on oma työroolimme, emme voi erottaa työminää ja työkykyä muusta minästä ja hyvinvoinnista. Työhuolet saattavat läikkyä vapaa-ajalle ja henkilökohtaisen elämän murheet vaikuttavat myös työkykyyn.
