Johdon assistentti Nina Leskisen rakas harrastus on antanut kiireiseen arkeen eväitä, joiden avulla jännittävistäkin työtilanteista selviää rennoin ottein.
Kalenterivaraukset, kokousvaraukset, matkavaraukset, organisaatiokaaviot, intranet, asiakaslahjat, käyntikortit ja laskut. Johdon assistentti Nina Leskinen latelee lukemattomia tehtäviä, jotka voivat työpäivän aikana tupsahtaa pöydälle. Johdon assistentit ovatkin johdon elintärkeä tuki.
– Meitä kutsutaan oraakkeleiksi tai tietonurkaksi, koska meillä on yleensä aina vastaus kaikkeen, Leskinen sanoo ja nauraa.
Leskisen silmät syttyvät hymyyn, kun hän kertoo työstään. Hän todellakin nauttii siitä, mitä tekee.
– Assistenttina työskentely on lähellä sydäntäni. Rakastan toisten auttamista, ja minulle on tärkeää, että muut pääsevät tavoitteisiinsa. Johdon assistenttina työskenteleminen on minulle siksi täydellinen homma.
Muuttuva työelämä näkyy kaikkialla
Nina Leskisen ura ISS:llä alkoi vuonna 2009 Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa hän toimi vastaavissa tehtävissä kuin nyt. Nykyään Leskinen viettää työpäivänsä ISS:n pääkonttorilla.
Työvuosiensa aikana Leskinen on paitsi kartuttanut ammattitaitoaan myös huomannut työelämän muutokset. Muun muassa työtahti on koventunut.
– Nykyään tuntuu siltä, että kaikilla on kiire. Ennen monet ehtivät jutella myös muusta kuin työasioista. Välillä esimerkiksi joudumme oikein metsästämään ihmisiä ja odottamaan neuvotteluhuoneiden ulkopuolella kokousten loppumista, jotta saamme tarvittavat allekirjoitukset.
Leskinen kuvailee johdon assistentteja tarpeen tullen näkymättömiksi, mutta tärkeiksi: ilman heitä johtajien ja muiden esimiesten työarki ei sujuisi niin hyvin kuin se sujuu nyt. Myös muut ovat huomanneet Leskisen merkityksen. Kiitoksena kovasta työstä Leskiselle myönnettiin ISS:n Omena-palkinto.
Kiireisen työelämän vastapainona Leskisen arkeen on jo hyvän tovin kuulunut rakas harrastus, joka tarjoaa täydellisen irtioton arjesta läpi kesän.
Rankat työt vaativat rankat huvit
Viimeiset viisi vuotta Leskisellä on ollut selvät kevät- ja kesäsuunnitelmat: hän seisoo kesäteatterin lavalla. Lapsena tämä ei olisi tullut mieleenkään, silloin esiintyminen oli pakkopullaa.
Teatteriura sai alun perin vauhtia tyttäreltä, joka halusi mukaan harrastajateatteriin. Leskinen seurasi vuoden ajan tyttären touhuja sivusta ja auttoi muun muassa lapsinäyttelijöiden puvustamisessa. Samalla hän huomasi, kuinka ihana ja mahtava tiimihenki porukalla oli: he olivat kuin pieni perhe.
– Lopuksi teatterikärpänen puri minuakin, ja tässä sitä nyt ollaan. Aluksi mietin, että ehkä voisin olla puu jossain nurkassa, jolla ei ollut vuorosanoja. Lopulta löysin itseni isossa roolissa. Minä jopa lauloin!
Leskisen kevääseen ja kesään mahtuvat lukemattomien harjoitusten lisäksi peräti 15 teatteriesitystä. Tänä vuonna Leskinen astuu lavalle Romeon ja Julian rouva Capuletina.
– Se onnistumisen tunne, joka tulee hyvän esityksen jälkeen, on mieletön. Se tunne kantaa koko työviikon. Kesäteatteri on ihanaa aikaa!
Eväät työelämään
Teatteriharrastuksesta on ollut hyötyä myös työssä johdon assistenttina. Leskinen kertoo, että hänestä on tullut paljon aiempaa rohkeampi ja itsevarmempi.
– Vaikken sinänsä esiinny työssäni, pidän joskus puheenvuoroja esimerkiksi kokouksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa. Silloin teatterikokemus tuo itsevarmuutta, hän kertoo.
Teatterimaailmasta Leskinen on poiminut myös tärkeimmän työelämän oppinsa.
Leskistä ei enää pelota tehdä virheitä.
– Teatterissa sanotaan, että moka on lahja. Se sai minut ymmärtämään, ettei virheiden tekeminen ole aina niin vaarallista. Entä sitten, jos esimerkiksi unohtaa vuorosanan? Kukaan yleisössä ei tiedä, että unohdit, Leskinen toteaa.
Teatteriharrastus on antanut Leskiselle myös muita valmiuksia. Muun muassa tiimityöt sujuvat mutkitta, kun vapaa-ajallakin toimitaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa ja yhteistyön on oltava saumatonta.
