ISS tarjoaa työntekijöilleen hyvinvointivalmennusta, joka antaa eväät kokonaisvaltaiseen jaksamiseen. Kolme kuukautta kestävä valmennus ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinoireita sekä työkyvyttömyyttä.
Suurin osa ISS:n työntekijöistä tekee aktiivista ja fyysistä työtä, johon kuuluu paljon toistoja, myös yksipuolisia. Sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttavat etenkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.
Näitä ehkäisemään ISS loi hyvinvointivalmennuksen, johon ISS:llä runsaat kymmenen vuotta sitten tavanneet työkaverit Markku Halonen, Marju Karlström, Jonna Mikkonen ja Vesa Ruusunen osallistuivat viime talvena. Valmennukseen osallistuminen tuntui luontevalta, sillä kaveruksia yhdistää kiinnostus ravintoon ja hyvinvointiin.
– Hyvinvointi on mielestäni pitkälti tiimityötä siinä missä työn tekeminenkin. Hyvinvointi pitäisi muistaa ottaa huomioon kaikessa työnteossa, kiinteistön ylläpidon asiantuntijaroolissa työskentelevä Halonen kertoo.
Hyvä työergonomia, toimistotyössä tai liikkeessä
Fysioterapeutti Mikko Kasken ohjaamassa keskustelumuotoisessa hyvinvointivalmennuksessa valmennettavat saivat tuoda esiin heille tärkeitä aiheita. Halosen mukaan ryhmässä oli helppo puhua henkilökohtaisistakin asioista, sillä työkaverit ovat entuudestaan läheisiä.
Porukasta monipalvelutyöntekijänä ja pääluottamusmiehenä työskentelevä Mikkonen on kiinnittänyt huomiota työtapoihinsa. Erityisesti siivouksessa hän toistaa jatkuvasti yksipuolisia liikkeitä.
– Esimerkiksi mopatessa pitäisi muistaa tehdä välillä käsien puolenvaihto, jotta liikkeet eivät jää yksipuolisiksi, Mikkonen sanoo.
Työergonomiaan on syytä kiinnittää huomiota myös istumatyössä. Pohjois-Suomen alueen työsuojeluvaltuutettuna toimiva Karlström istuu työnsä puolesta pitkiä aikoja palavereissa ja auton ratissa. Viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä mittariin on tullut neljä tuntia ajoa Kemistä Kuusamoon.
Lopputuloksena henkilökohtainen kunto-ohjelma
Kaski laati jokaiselle osallistujalle henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Istumatyötä tekevä Karlström halusi kiinnittää huomiota niskan- ja hartiaseudun lihaksiin, jotta tietokoneen äärellä ja auton ratissa syntynyt rasitus helpottaisi.
Kolme kuukautta kestäneen valmennuksen aikana Karlström huomasi kuntonsa kohonneen. Onnistumisen tunne on motivoinut häntä jatkamaan treeniohjelmaa myös valmennuksen päätyttyä.
Vuodenvaiheessa kiinteistömanagerin tehtävästä työprosessien digitalisoitumista kehittämään siirtyneelle Ruususelle treeniohjelma toi puolestaan uuden harrastuksen.
– Innostuin kuntosalista niin paljon, että olen jatkanut salilla käyntiä kaksi kertaa viikossa. Puoli vuotta sitten en olisi uskonut, jos joku olisi sanonut, että nyt minulla on kuntosalijäsenyys.
Ruusunen matkustaa paljon työnsä puolesta. Treenikuminauha kulkee mukana, jotta viikon treeniohjelma tulee tehtyä vaikkapa hotellihuoneessa.
Ravinnosta energiaa työpäivään
Valmennuksessa nousi esiin, että valmennettavat saattoivat työpäivien kiireessä jättää lounaan välistä ja suoriutua päivän tehtävistä kahvin voimin. Ruokapäiväkirjan avulla Kaski selvitti osallistujien henkilökohtaisia ruokailuun liittyviä tarpeita ja auttoi heitä pitämään kiinni oikeanlaisesta ruokailurytmistä.
– Havahduin vasta valmennuksessa siihen, että olen aiemmin saattanut suoriutua päivästä muutamalla kupillisella kahvia ja syönyt kunnolla vasta illalla, Halonen kertoo.
Kun ruokailutottumukset ovat kohdallaan, voidaan huomio seuraavaksi kiinnittää ravinnon laatuun: riittävään määrään hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia. Kuntosalitreenistä innostunut Ruusunen sai valmennuksesta oppeja myös ruokailutottumuksiin. Nyt hän lisää aterioihin proteiinia – esimerkiksi raejuustoa iltapalaan.
Tsemppi syntyy ryhmässä
Hyvinvointi on pitkälti tiimityötä, ja hyvä porukka auttaa pitämään motivaation yllä. Karlström sanoo, että hyvinvointivalmennuksessa juuri toisen tsempillä on ollut iso myötävaikutus omaan onnistumiseen.
Valmennuksesta inspiroituneina Karlström ja Mikkonen ovat ottaneet käyttöön säännölliset kävelypalaverit. Tunnin mittainen puhelinpalaveri onnistuu tehokkaasti samalla, kun Karlström reippailee Kuusamossa ja Mikkonen Oulussa.
– Valmennus toimi askeleena kohti oikeaa suuntaa. Parasta on, että sen opit ovat jääneet osaksi arkea, Karlström kertoo.
Halonen lisää, että siinä oikeastaan oli merkittävin syy lähteä mukaan. Näillä opeilla työporukka jaksaa taatusti eläkeikään asti.
ISS:läinen, oletko kiinnostunut hyvinvointivalmennuksesta? Ole yhteydessä omaan työterveyshoitajaan tai työfysioterapeuttiin.
