Hyvinvoivat ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara. Viimeisen vuoden aikana ISS:llä on kiinnitetty erityistä huomiota tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin. Käynnissä on pilottiprojekti, jolla halutaan tavoittaa entistä tehokkaammin ne ISS:läiset, jotka hyötyisivät työfysioterapeutin palveluista.
Tuki- ja liikuntaelinoireisiin ei useinkaan löydy apua lääkkeistä, vaan liikkeestä. ISS:llä päätettiinkin tähän tietoon nojaten luoda yhdessä työterveyshuoltokumppani Mehiläisen kanssa toimintamalli, jossa tuki- ja liikuntaoireinen työntekijä ohjataan ensisijaisesti työfysioterapeutille. Tarkoituksena on tavoittaa apua tarvitsevat entistä varhaisemmassa vaiheessa ja vähentää tuki- ja liikuntaoireista johtuvia sairauspoissaoloja.
– Valtaosa ISS:läisistä tekee aktiivista ja fyysisesti raskasta työtä. Työn luonteen takia tuki- ja liikuntaelinoireet ovat meillä suurin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Meille on tärkeää pitää huolta työntekijöistämme. Se on tärkeää myös siksi, että hyvinvoivat työntekijät pitävät vastaavasti asiakkaista hyvää huolta, työhyvinvointipäällikkö Minna Kulju sanoo.
Pilotilla halutaan lisätä ISS:läisten tietoisuutta siitä, miten omaa tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia voi ylläpitää ja millaisia mahdollisuuksia työpaikka jo nyt tähän tarjoaa.
ISS:llä on jo vuosia ollut käytössä muun muassa Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelma, ja työntekijöille tarjotaan ergonomiavalmennusta ja työfysioterapeutin palveluita. Kaikkien ISS:läisten käytössä on myös online-treenipalvelu, josta löytyy niin taukojumppaa työpäivään kuin hikiliikuntaa vapaa-ajallekin.
Työterveystiimin yhteistyö on tiivistynyt
Mehiläisen ISS:n vastuutyöfysioterapeutti Aulikki Luukinen kertoo, että pilotti tehostaa työterveyshoitajan ja työterveysfysioterapeutin yhteistyötä. Siten varmistetaan, että työterveysfysioterapeutin vastaanotolle pääsevät kaikki, joilla on pieniäkin tuki- ja liikuntaelinoireita.
– Olemme seuloneet sairauspoissaoloja entistä tarkemmin ja lähteneet aktiivisemmin ottamaan yhteyttä tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi työterveydessä asioineisiin. Työterveyshoitaja ohjaa asiakkaita fysioterapeutin listoille, ja fysioterapeutti voi sitten soittaa vaikka suoraan asiakkaalle, Luukkinen kertoo.
Työfysioterapeutti voi vielä tarvittaessa ohjata asiakkaan ISS:n omalle hyvinvointivalmentajalle, joka neuvoo esimerkiksi oikeanlaisen liikuntaohjelman tekemisessä. Moniammatillisessa työterveystiimissä jokaisen tiimin jäsenen merkitys on nyt entistä selkeämpi ja yhteistyö pelaa sujuvammin.
– Fysioterapeutin vastaanotolla annetaan ohjeita tuki- ja liikuntaelinvaivaan, mutta ergonominen ohjaus ja neuvonta ovat ihan yhtä tärkeitä, Luukkinen painottaa.
Tuloksia nähdään jo
Tammikuun loppuun asti kestävässä pilotissa on mukana seitsemän paikkakuntaa. Se kattaa yhteensä noin puolet ISS:läisistä, joiden joukosta työterveys on lähtenyt tavoittelemaan tuki- ja liikuntaelinoireisia. Jo tässä vaiheessa on huomattu, että uusi malli on oikean suuntainen ja laajennettavissa koko ISS:n työterveyshuollon kattavaksi toimintamalliksi.
– Yksi tavoitteemme on lisätä työfysioterapeutin kontaktien määrää, ja luvut ovat jo nyt paljon korkeampia aikaisempaan verrattuna. Ihmiset ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, kun työfysioterapeutti soittaa ja kysyy, miten menee, Kulju kertoo.
Pilotin myötä työterveyshuolto on ollut entistä enemmän yhteydessä työpaikoille ja pohtinut esimiesten kanssa, miten työkykyä ja työntekijöiden jaksamista voidaan edistää.
– Esimerkiksi tilapäisten työjärjestelyjen suosittelu on lisääntynyt selkeästi. Se kertoo siitä, että työpaikoilla mietitään ihan aidosti, miten työkykyä voidaan parhaiten tukea, Luukkinen kertoo.
Luukkinen uskaltaa jo tässä vaiheessa pilottia sanoa, että ISS:läisten sairauspoissaolot tuki- ja liikuntaelioireiden vuoksi näyttävät vähentyneen.
– Työterveystiimin yhteistyö on tiivistynyt, ja saamme nyt paremmin tavoitettua sekä työntekijöitä että esimiehiä.
5 vinkkiä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin ylläpitoon
- Käy tulevan työpäivän sisältö läpi päivän alussa ja pohdi, miten voit tehdä työt ergonomisesti ja turvallisesti. Suunnittele päivän työt mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen vaihteleviksi ja monipuolisiksi.
- Tauota työtä ja tee työn lomassa palauttavia liikkeitä. Käytä kehoasi työpäivän aikana monipuolisesti ja hyödynnä sekä vasenta että oikeata puolta kehostasi tasapuolisesti.
- Liiku terveyskunnon kannalta monipuolisesti ja säännöllisesti myös vapaa-ajalla.
- Muista nukkua riittävästi. Aikuinen tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, jotta elimistö palautuu kunnolla. Palautuminen työn rasituksista taas on erittäin tärkeää tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä.
- Muista syödä terveellisesti ja monipuolisesti.
Lue blogistamme, miksi tilapäiset työjärjestelyt ovat kaikkien etu >>
