Jääkiekko toi Sergei Boikovin ja Diana Boikovan Suomeen, ja täällä molemmista tuli ISS:läisiä.
Myöhäissyksyn perjantai valkenee vähitellen aamuun, ja merenrantakaupunki Oulu nauttii yöllä sataneen ensilumen puhtaasta kirkkaudesta. Oulujoen rannassa, lumisen saaren keskellä komeilee historiallinen Hotelli Lasaretti, joka on ehtinyt palvella niin viinatehtaana, pappilana kuin sotasairaalanakin.
Tätä nykyä Lasaretti on tyylikäs ja uniikki hotelli, josta ISS:n monipalveluohjaaja Diana Boikova pitää hyvää huolta tiiminsä kanssa. Nyt Boikova johdattaa ripeästi punatiilirakennuksen alaovesta sisään ja kabinettien ohitse toimistoon.
Toimistossa Boikova vaihtaa muutaman sanan tiimiläisten kanssa ja varmistaa puhelimitse, että materiaalitilaukset ovat kunnossa. Kaikki toimistossa on tiptop, jokainen asia omalla paikallaan. Paikalla on myös Sergei Boikov, Dianan aviomies.
Kun aamun kiireiset juoksevat asiat on hoidettu, Sergei ja Diana Boikovalla on hetki aikaa kertoa, kuinka he päätyivät virolaisesta rajakaupungista Narvasta Suomeen ja töihin ISS Palveluihin.
Ystävänpäivänä alkoivat työt ja kieli tarttui
Vuosi 1995. Suomi on voittanut MM-kultaa jääkiekossa, ja maa on epätodellisen jääkiekkohuuman vallassa. Sergei Boikov on pakannut koko elämänsä Viron Narvassa ja muuttanut Kemijärvelle ammattilaisjääkiekkoilijaksi.
Tuohon aikaan vironvenäläiset eivät saaneet aivan helposti matkustajapassia. Boikovin perhe, eli Diana ja pariskunnan esikoinen, pääsivät muuttamaan isän luo Kemijärvelle vasta tammikuussa 1997. Diana Boikova ei kuitenkaan halunnut jäädä kiekkovaimoksi.
– En pystynyt olemaan vain kotona. Sanoin Sergeille, että keksi minullekin jotain työtä, ihan mitä vaan! Sergein joukkuekaverin naisystävä sattui olemaan ISS:llä töissä, ja kävi niin onnekkaasti, että ystävänpäivänä 1997 minäkin aloitin työt ISS:llä, Diana Boikova kertoo.
Suomen kielen hän oppi hiljalleen työsanaston mukana, kun aamupartio siivosi toimistoja, uimahallia ja kauppoja. Myös Sergei Boikov siirtyi aktiiviuran jälkeen ISS:lle, kiinteistöpalveluun töihin. Kun elettiin 2000-luvun alkua, pariskuntaa työllistäneet palvelusopimukset päättyivät, ja niin he pakkasivat ystäviensä houkuttelemina elämänsä ja muuttivat Suomen toiselle laidalle, Ouluun.
”En koskaan mieti, että voi ei, huomenna on maanantai”
Sergei Boikov sai Oulussa IV-asentajan töitä. Välillä hän ajoi useita satoja kilometrejä pitkin Pohjois-Suomea. Diana Boikovan tie vei aamusiivousten ja keikkatyön kautta Hotelli Lasarettiin, jonne hänen esimiehensä Pirjo Pellikka halusi hänet lopulta kokonaan.
– Olin tottunut liikkumaan paikasta paikkaan aamupartiossa. Piti ihan miettiä, pystyisinkö työskentelemään joka päivä kahdeksan tuntia samassa rakennuksessa, mutta kyllä minä halusin tänne tulla, Diana Boikova sanoo päättäväisesti.
Hän on työskennellyt kymmenen vuotta Hotelli Lasaretissa ja kuvailee, että työ on ”aivan loistavaa”. Monipalveluohjaajana hän hoitaa niin tilauksia, työvuoroja, kukkien kastelua, postia, kuntoutujien iltapäiväkahvituksia kuin tarvittaessa liikenteenohjaustakin. Kahvituksissa auttaminen, tarjoilijan työt ja jopa tulkin tehtävät ja tiskauskin hoituvat – kaikkeen toimeen tartutaan, kun apua tarvitaan. Se on Diana Boikovan motto.
– Minä voin ihan rehellisesti sanoa, että rakastan omaa työtäni! Ei ole hetkeä, kun ajattelisin, että voi ei, huomenna on maanantai. Hyvä ilmapiiri ja työkaverit tekevät sen, että lähden mielelläni töihin, Diana Boikova toteaa sydämestään.
Hyvä asiakaspalvelu on hänelle kunnia-asia: se on nopeutta, avoimuutta ja läsnäoloa.
– Kun hotellin asiakkaat tahtovat kysyä jotain tai jutella kanssani, en koskaan sano, että anteeksi minulla on nyt kiire. Otan aikaa ja juttelen ihmisten kanssa. Se on kivaa.
Diana Boikovan huikea palveluasenne on poikinut myös edustustöitä omalla äidinkielellä – kahtena vuonna hän kävi markkinoimassa hotellia Murmanskin suurilla matkamessuilla. Kuka muu voisikaan kertoa hotellista paremmin, kuin sen perin pohjin tunteva monipalveluohjaaja?
Puhtaus – tärkeintä, mitä hotellihuoneelta vaaditaan
Diana Boikova haluaa kunnioittaa hotel Lasaretin asiakkaita puhtaudella. Työ on onnistunut, sillä hotelliasiakkaat ovat antaneet loistavaa palautetta ja hyviä arvosteluja siisteydestä.
– Puhtaus on se ensimmäinen asia, mitä asiakkaat odottavat hotellihuoneelta. He ovat maksaneet huoneesta, joten kaiken täytyy olla tiptop. Uusilta työntekijöiltä kysyn, että millaista puhtautta sinä odottaisit hotellihuoneelta? Niin, sellaista puhtauden tasoa odotan, että tarjoamme. Kaiken pitää olla viimeisen päälle verhojen laskoksista puhtaaseen kylpyhuoneeseen, Diana Boikova kertoo.
Hän pitää siivoojan työtä korvaamattomana. Hän on opiskellut laitoshuoltajan ammatin ja kouluttautunut palveluohjaajaksi sekä ollut monissa ISS:n sisäisissä koulutuksissa.
– Siivoojan työstä on syytä olla ylpeä. Siinä näkee kädenjälkensä. Ajatellaanpa, että toimistotyöntekijä ei tulisi kolmeen päivään töihin. Se ei vaikuta yhtä paljon kuin se, että siivooja ei tulisi töihin. Se näkyy heti. Siivoaminen on tärkeä tehtävä.
”Elämä on hyvää näin”
ISS:llä työskentelevästä Boikovin pariskunnasta on mukavaa, kun aamuisin voi kulkea yhtä matkaa töihin ja työpäivän päätteeksi takaisin kotiin. Silloin he vaihtavat kuulumisia: aamuvuoron jälkeen Diana saattaa kertoa Sergeille, keihin yhteisiin vanhoihin Kemijärven tuttuihin on törmännyt, kun nämä ovat olleet hotellilla kokousvieraina. Tai sitten hän kertoo, mitä hän on jutellut venäläisturistien kanssa tai vastailee ehkä vielä puhelimeen, jos joku tarvitsee palveluohjaajan neuvoja.
Välillä he käyvät iltaisin kuntosalilla tai uimassa yhdessä koko perhe. Vanhin tytär asuu jo omillaan Helsingissä, nuorempi käy vielä lukiota Oulussa. Uiminen ja kuntosali ovat Dianan suosikki vapaa-ajanvietettä, Sergei puolestaan piipahtaa mieluusti jäähallilla. Hän oli useamman kauden Oulun Kärppien C-junnujen apuvalmentaja, ja jääkiekko on edelleen intohimo. Vanhoihin narvalaisiin pelikavereihin lukeutuu esimerkiksi Aleksander Komarov, Leo Komarovin isä, joka oli perheineen Boikovien häävieraanakin aikanaan.
Elämässä riittää monia juhlan aiheita. Diana Boikovalle tulee ensi ystävänpäivänä 20 vuotta täyteen ISS:llä ja ensi vuonna edessä ovat myös 50-vuotisjuhlat. Sergei juhli omia pyöreitä vuosia viime vuonna, ja iloinen perheen, sukulaisten ja vanhojen pelikavereiden seurue täytti oululaisen ravintolan laululla ja naurulla. Dianan sanoin: venäläiset rakastavat juhlia ja aina on syytä juhlaan. Kaikista tärkeintä on kuitenkin hyvä arki.
– On mukavaa lähteä yhdessä töihin ja töistä kotiin. Elämä on hyvää näin. On hyvä, että on töitä, kun ei nykyaikana voi ikinä tietää, Diana ja Sergei pohtivat yhdessä.
TOP 3 parhaat asiat työssäsi?
”Hyvät työkalut, hyvät työkaverit, hyvä tehdä töitä, kun on mukava työilmapiiri.”
– Sergei Boikov, IV-asentaja
”Hyvä yhteistyö työyhteisössä ja todella hyvä ilmapiiri asiakkuudessa, uusimmat varusteet sekä perehdytys – ergonomia on aivan mahtava juttu, panostan siihen ja painotan sitä uusille työntekijöille.”
– Diana Boikova, monipalveluohjaaja
