Rovaniemeläinen palveluesimies Sanna Nevanperä viihtyy työssään ja hehkuttaa tiimiään, joka on ehtinyt tulla tutuksi 18 vuoden aikana. Sannan tiimiläisiä on pitkin pohjoista Suomea – kauimmaisten alaisten luo on 300 kilometrin matka, mutta toimivassa tiimissä se ei ole matka eikä mikään.
"Tiimissäni on yli kolmekymmentä siivoojaa ja monenlaisia siivouskohteita: on kauppoja, on korjaamotyyppisiä kohteita ja on toimistoja. Lisäksi meillä on keikkatyöntekijöitä, joiden kanssa tehdään rakennussiivouksia. On kyllä niin mahtava tämä meidän pohjoisen porukka, aika paljon samoja ihmisiä ollut tässä monet vuodet. Kesäksi saadaan aina uutta verta – nytkin meille on tulossa kuusi kesätyöntekijää.
Aloitin ISS:llä kesäsiivoojana 17-vuotiaana. Olin juuri valmistunut suurtalouskokiksi, mutta vähän tuntui siltä, ettei se kokin ammatti ole täysin oma juttu. Ajatus oli olla kesätöissä ja samalla pähkäillä, että mitäs sitten tekisi. Ja täällä ollaan! Olin pari vuotta siivoojana, sitten palveluohjaajana, välissä tein turvatarkastuksia, ja palveluesimiehenä olen toiminut nyt 11 vuotta.
ISS:llä on paljon hyvää. Viihdyn tällaisessa isossa yrityksessä, joka tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi uralla etenemiseen. Olen saanut suorittaa työn ohella laitoshoitajan ammattitutkinnon, ja restonomiopintoja olen myös tehnyt monimuoto-opiskeluna.
Parasta työssäni on, että tämä on sosiaalista hommaa eli saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Omalla alueellani on aika pieniä kokonaisuuksia ja keikkahommiakin, eli vaihtelua riittää! Päivät ovat usein hektisiä, eli välillä on raskastakin, mutta minulle on tärkeää, ettei yksikään päivä ole samanlainen. Jollekin sopii paremmin se että päivät ovat tuttuja keskenään, minulle sopii paremmin tällainen.
Minulle on suotu aivan ihana esimieskin, jolta saan aina tukea. Ei ole sellaista asiaa, jonka kanssa en voisi Tarjaa lähestyä. Yritän itsekin olla tasapuolinen ja kannustava esimies sekä helposti lähestyttävä. Jokaisella pitäisi olla matala kynnys tulla juttelemaan. Välillä tunnen hiukan syyllisyyttä, ehdinkö huomioida kaikkia, kun on niitä jotka tekevät paljon yövuoroja ja joita en usein tapaa. Osa alaisistani on myös pitkän matkan päässä. Kauimmaiset ovat 300 kilometrin päässä Enontekiöllä, mutta kerran kuussa pyrin heitäkin tapaamaan.
Turvallisuuden huomioimiseen kannustan omaa tiimiäni ja siihen, että tekisivät turvallisuushavaintoja. Vaatii se välillä muistuttelua ja toistamista, mutta turvallisuuteen on tärkeä panostaa.
Viihdyn tässä tehtävässä loistavasti, enkä kaipaa muualle. Tuntuu että tiimissä ja käytännöissä on vielä rakennettavaa ja kehitettävää, en voisi keskeneräistä jättää. Restonomiopinnotkin ovat vielä kesken, nekin on tavoitteena saada jollain aikavälillä valmiiksi.
Kotona minua odottaa aina se toinen työ eli neljä lasta, joista nuorin on 4-vuotias ja vanhin teini-iän kynnyksellä. Lapsilla on paljon urheiluharrastuksia, ja kun itsekin pelaan lätkää ja ajan jokamiesluokassa "romurallia", niin ei kyllä paljon ehdi paikallaan olla. Touhukkaassa perhe-elämässä on se hyvä puoli, ettei töitä ehdi kotona mietiskellä.
Nyt on sitten kesä edessä, koululaisilla alkoi lomat ja itselläni myös. Ollaan perheen kesken yhdessä sovittu, ettei tehdä kummempaa lomasuunnitelmaa. Katsotaan aina aamulla kun herätään, että minne fiilis vie. Tuntuu hyvältä ajatukselta vain rentoutua ja pysähtyä olemaan kotona ja mökillä."
