Sairaalaravintolan kassatarjoilija huolehtii, että ravintolan linjastot etenevät sujuvasti, dieettikokki laatii annoksia ja vuoropäällikkö kokoaa houkuttelevia aterioita. Päijät-Hämeen keskussairaalassa ISS:n ammattilaiset varmistavat, että potilasturvallisuus toteutuu jokaisella suupalalla.
Tammikuussa 2022 Päijät-Hämeen keskussairaalan lounasravintola, kahvila ja potilasruoan valmistus siirtyivät liikkeenluovutuksen yhteydessä ISS:lle. Kyseessä on ISS:n ensimmäinen suuri sairaalakohde Suomessa.
Sairaalaympäristössä työskentely on moninaista: ravintoarvojen seuraaminen, hyvästä hygieniasta huolehtiminen ja potilasturvallisuuden seuraaminen ovat arkea, ilmassa on pientä kiireen tuntua ja päivät sujuvat nopeasti.
– Meillä on täällä sellaista työn imua, kassatarjoilijana työskentelevä Miia Juntunen kertoo.
Juntunen ja hänen kollegansa, keittiön dieettikokki Marjaana Raitio ovat työskennelleet Päijät-Hämeen keskussairaalassa pitkään ja siirtyivät ISS:lle tammikuussa liikkeenluovutuksen yhteydessä. Birgit Tuominen aloitti työt vuoropäällikkönä, kun lounasravintola siirtyi ISS:lle.
– Olen aina tiennyt haluavani tänne töihin, sillä sairaalaympäristö on lähellä sydäntäni, Tuominen kertoo.
Seurasimme Juntusen, Raition ja Tuomisen työtä, jolla on suuri merkitys potilaiden ja heitä hoitavien ammattilaisten hyvinvoinnille.
Paikka hengähdystauolle
Kaksitoista vuotta Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilöstöravintolassa työskennellyt Miia Juntunen on vuosien varrella oppinut tuntemaan ravintolan asiakaskunnan, joka koostuu pääosin sairaalan henkilökunnasta. Ravintolakokiksi ja palveluvastaavaksi kouluttautuneen Juntusen työpäivät ovat vilkkaita. Hän kokee tarjoavansa hoitohenkilökunnalle pienen hengähdyspaikan vaativan potilastyön keskellä.
– Välillä kiireen keskellä ehtii jutustelemaan muustakin kuin pelkästään päivän lounaasta, Juntunen kertoo.
Päivän aikana Juntunen huolehtii, että ruokalinjastot toimivat sujuvasti. Sairaalan lounasravintolassa on tärkeää, etteivät asiakkaat joudu odottamaan, sillä he tulevat ravintolaan kesken työpäivän.
– Toimintamme pitää olla taattua. Lääkäreiden leikkausajat eivät voi viivästyä, Juntunen sanoo.
Sairaalan henkilökunnan lisäksi Juntunen tapaa työssään ravintolaan tulevia potilaita ja heidän omaisiaan.
– Tarjoamme potilaille maukasta ruokaa, jotta voisimme osaltamme parantaa heidän oloaan. Työ sairaalassa tuntuu merkitykselliseltä, kun voi konkreettisesti tehdä hyvää.
Äärimmäisen tarkkaa työtä
Sairaalaympäristössä ja etenkin potilasruoassa pitää huomioida erilaiset ruokavaliot ja -rajoitteet. Dieettikokkina Marjaana Raitio keskittyy yksittäisten annosten laatimiseen.
Kokiksi valmistuneella Raitiolla on takanaan pitkä ravintolaura. Keskussairaalan keittiössä hän on työskennellyt vuodesta 2008, ensin tiskaajana ja myöhemmin kokkina. Uusi ruokamaailma aukesi, kun Raitio ryhtyi kaksi vuotta sitten sairaalan dieettikokiksi. Erikoisruokavalioita ja allergioita tuli vastaan enemmän kuin hän olisi osannut kuvitella.
– Dieettikokin ammatissa oppii ajattelemaan ruokaa uudella tavalla, Raitio kertoo.
Raition työpäivä kuluu listoja ja tuoteselosteita lukiessa. Työ on vaativaa, sillä reseptiikkaan tulee syventyä äärimmäisellä tarkkuudella. Potilasruoka on sidottu kalorimäärään, ja ravintoarvoja lasketaan annoskoon mukaan. Juuri haasteellisuus tekee Raition työstä mielekästä.
Erikoisruokavalioiden ja allergioiden lisäksi erilaiset lääketieteelliset tutkimukset vaikuttavat annosten tekoon. Yleensä lääkäri ja ravitsemusterapeutti keskustelevat potilaan ruokavaliosta, jonka Raitio ja hänen kollegansa toteuttavat.
– Potilaalle saatetaan tehdä tutkimusruokavalio tai tyhjennysruokavalio. Myös rakennemuunneltu ruoka on osa sairaalan arkea, sillä jotkut potilaat tarvitsevat ruoan nestemäisessä muodossa, toiset soseena. Kaiken tämän otamme huomioon, kun teemme potilaalle ateriaa, Raitio kertoo.
Tarjottimella houkuttelevat ateriat
Ravintoarvojen pitää olla kohdallaan, mutta potilastarjottimen ulkonäköäkään ei saa unohtaa. Ravitsemuskäsikirjaa tarkasti seuraava vuoropäällikkö Birgit Tuominen suunnittelee ja kokoaa houkuttelevan näköisiä aterioita potilaille. Tuomisen työtehtäviin kuuluu potilasruokailusta huolehtiminen.
– On tärkeää tiedostaa, että työskentelemme sairaalakeittiössä. Meillä on paljon yksinkertaisiakin välipalankoonteja, joilla on todella suuri merkitys potilaan hoidossa, Tuominen kertoo.
Ruoka ei välttämättä sairaana aina maistu, joten sen pitää olla entistä houkuttelevamman näköistä. Ruokailut ovat tarkasti aikataulutettuja.
Puhtaus ja potilasturvallisuus kaiken edellä
Sairaalaympäristössä hygienia ja potilasturvallisuus ovat osa arkea. Kassatarjoilija Juntunen kulkee liinan ja desinfiointipullon kanssa usean kerran päivässä pyyhkimässä ovenkahvoja ja maksupäätteiden kosketuspintoja.
– Asiakaskunnan vuoksi meidän tulee olla todella tarkkoja hygieniasta, hän kertoo.
Sairaalaympäristössä kaiken pitää olla hyvin suunniteltua ja aikataulutettua – aamupalasta iltapalaan, vuoden jokaisena päivänä. Työskentelyprosessin on toimittava katkeamattomana, jotta potilasturvallisuus säilyy.
– Potilasturvallisuus kulkee voileivästä ja salaatista pääruokaan asti, Birgit Tuominen kiteyttää.
