ISS on kehittänyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn toimintamallin, joka nojaa työfysioterapeuttien asiantuntemukseen. Vuoden 2020-2023 aikana tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat poissaolot ovat laskeneet noin 14 000 päivällä.
Tuki-ja liikuntaelinsairaudet ovat aina olleet ISS:llä suurin syy sairauspoissaoloille ja vuonna 2019 päätettiin, että niiden vähentämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja työkaluja. ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala huolestui tuolloin tilanteesta, sillä aiemmat toimenpiteet tuottivat vain lyhytaikaisia tuloksia eli sairauspoissaolot eivät vähentyneet.
– Pohdimme työterveyden kanssa, mitä prosesseille voisi tehdä. Koska vanhat mallit eivät tuoneet pysyviä muutoksia, koko asiaa piti tarkastella uudesta näkökulmasta, Vainikkala muistelee.
ISS:n tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli rakennettiin siitä lähtökohdasta, että näitä vaivoja hoitaa alusta alkaen työfysioterapeutti, joka on liikkeen asiantuntija. Onnistuneen pilotin jälkeen toimintamalli otettiin käyttöön valtakunnallisesti. Vainikkalan mielestä onnistumisen pohjana on jatkuva yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä oikean asiantuntemuksen hyödyntäminen.
– Työfysioterapeutti on laaja-alainen osaaja, joka tuntee nimenomaan liikkeen vaikutukset. Hän osaa auttaa käytännön tasolla, jos työtä on kevennettävä tai mukautettava. Tarvittaessa hän voi toki konsultoida myös lääkäriä. Olennaisinta on muistaa, että liike on lääke eikä sohvalla lepäily paranna tuki- ja liikuntaelinsairauksia, Vainikkala painottaa.
14 000 päivää vähemmän poissaoloja
Uusi toimintamalli on tuonut tuloksia: vuodesta 2019 asti on ollut havaittavissa laskeva trendi tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvista poissaoloista. Vaikka työn fyysisen luonteen takia TULE- poissaoloja on edelleen, ISS:llä niiden kestoa on pystytty lyhentämään. Henkilöstö voidaan pitää työssä kuntouttavalla otteella sekä muokkaamalla työnkuvaa. Tällä on myös taloudellisia vaikutuksia.
– Poissaolot tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi ovat vähentyneet 20 prosentilla. Tämä on tuonut ISS:lle myös satojen tuhansien eurojen säästöt, Vainikkala toteaa.
Myös inhimillisestä näkökulmasta tulokset ovat merkittäviä. Oulun siivousliiketoimintayksikön palvelupäällikkö Pirjo Pellikka kertoo, että työntekijät ovat ottaneet toimintamallin vastaan positiivisin mielin.
– Malli koetaan suurena etuna, sillä työnantaja suorastaan kannustaa huolehtimaan itsestään. Työfysioterapeutille mennään mielellään, ja minun tiimissäni kiitellään erityisesti sitä, että apua saa alle viikossa Pellikka sanoo.
Oulun siivousliiketoimintayksikön palvelupäällikkö Pirjo Pellikka.
Esihenkilöille on tarjolla arkeen käytännön työkaluja, joilla voi tukea omia työntekijöitä. Esihenkilöiden on myös aiempaa helpompi tarttua aktiivisesti lyhyisiin, toistuviin poissaoloihin ja opastaa matalalla kynnyksellä hakemaan apua työfysioterapeutilta. Moni ISS:läinen tekee fyysistä seisomatyötä, joten työergonomian vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi ISS:llä käytössä olevat laadukkaat siivousvälineet mahdollistavat työn tekemisen ergonomisesti eli esimerkiksi ilman ranteita rasittavia kiertoliikkeitä. Työfysioterapeutti voi tulla myös työpaikalle näyttämään konkreettisesti, miten kuormittavia työliikkeitä voi korjata. Pellikan mukaan on todella iso apu, että työfysioterapeutilla on osaamista juuri ISS:läisten työtehtävistä ja niihin liittyvästä kuormituksesta.
– Kerran eräs työntekijämme hakeutui fysioterapeutin vastaanotolle rasituksen takia. Sovimme, että menemme koko porukalla työpaikalle selvittämään, mikä työvaihe aiheuttaa rasitusta. Tarkkanäköinen työfysioterapeutti havaitsi heti, mikä työtehtävä tehtiin kuormittavalla tavalla ja antoi vinkkejä parempiin toimintatapoihin. Koko tiimi sai tästä yhteisen hyödyn, Pellikka iloitsee.
Mielekäs tekeminen ylläpitää toimintakykyä
ISS:n lähestymistapa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin painottaa kuntouttavaa näkökulmaa: sen sijaan, että työntekijä passitettaisiin pitkälle sairauspoissaololle, etsitäänkin keinoja, joilla työtä voi jatkaa rajoitteista huolimatta.
– Monella tuki- ja liikuntaelinsairauksia potevalla on vielä paljon työkykyä jäljellä! Tietenkään kukaan ei saa rikkoa itseään tai tehdä kivuliasta työtä, mutta ammattilaisen neuvoilla työnkuvaa on mahdollista muokata erilaiseksi. Kannustan pohtimaan, millaista työtä voi tehdä rajoitteista huolimatta, Vainikkala korostaa.
Vainikkalan mukaan pitkät sairauspoissaolot johtavat herkästi myös mielen haasteisiin eli esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen. Mielekäs tekeminen ja työelämään osallistuminen ylläpitävät ihmisen toimintakykyä ja parantavat elämänlaatua.
– Tämä ei ole vain työnantajan etu, vaan merkitys etenkin yksilölle itselleen on valtava. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta on tärkeää saada työelämään kaikki, jotka siihen pystyvät osallistumaan, Vainikkala summaa.
ISS:llä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin löytyi ratkaisu työfysioterapiasta
