Turvallisuusnäkökohtien ennakointi ohjaa suunnitelmalliseen tekemiseen ja on työturvallisuuden ja tuloksellisen yhteistyön perusta. Ohjeiden visualisointi puolestaan auttaa työntekijöitä omaksumaan turvalliset työtavat helpommin.
Työpäivän jäsentelyä askeleiksi, vaaranpaikkojen ja hyvän työtavan tunnistamista sekä matalan kynnyksen kommunikaatiota - tätä kaikkea arkista ja oikein ajoitettua ennakointia työturvallisuuden varmistaminen edellyttää kaikilta osapuolilta, luettelee ISS:n työturvallisuusjohtaja Petri Lundahl.
Lundahlin mukaan työturvallisuus on samalla erinomainen ennakoiva mittari palvelun laadulle.
– Toiminnan suunnitelmallisuus ja kyky tehdä tavoitteellista yhteistyötä ovat sekä laadukkaan palvelun että turvallisuuden juurisyitä. Turvallisuustulokset tuovat lisäksi läpinäkyvyyttä palvelun laadun arviointiin, Lundahl sanoo.
Turvallisuuden varmistaminen on ISS:llä keskeinen onnistumisen mittari. Sen toteutumiseksi tarvitaan jokaisen ennakoiva panos, helppokäyttöiset työkalut ja johdonmukaiset prosessit.
– Turvallisuustoimenpiteiden tulee sulautua luontevasti osaksi jokaisen ISS:läisen päivittäistä työskentelyä. Onnistumisemme riippuu siitä, kuinka hyvin viemme työturvallisuuden saumattomaksi osaksi työprosesseja ja -käytäntöjä, Lundahl sanoo.
Työturvallisuus luo vahvan perustan asiakaspalvelulle
ISS:n palveluille on ominaista, että toimimme erilaisissa asiakasympäristöissä ja tuotamme laajan valikoiman erilaisia asiakkaan arkea helpottavia palveluita. Monipuolisuudesta huolimatta läheltä piti -tilanteita tutkittaessa juurisyissä paljastuu monia yhtäläisyyksiä, kuten väärinymmärrystä, tiedon katkoksia ja suunnitelmallisuuden puutteita. Läheltä piti -tilanteiden syissä on yhtäläisyyksiä myös asiakaspalvelun kompastuskiviin.
Turvallisuuden kehittämisen ja hyvän asiakaspalvelun välillä onkin selvä kytkös, sillä kehittämällä turvallisuutta ISS parantaa samalla asiakaspalvelua ja yhteistyötä asiakkaiden sekä toimittajaverkoston kanssa.
– Kun meillä on ennakoiva ote, työntekijöillä on matala kynnys käsitellä asioita avoimesti ja silloin alkaa tapahtua tavoiteltuja asioita. Tämä johtaa turvalliseen työskentelyyn ja takaa sujuvan asiakaspalvelun.
Etulinjan tiimit mukaan kehitystyöhön
Työturvallisuuden systemaattinen edistäminen edellyttää ylimmältä johdolta ja asiantuntijoilta kunnianhimoisia tavoitteita ja onnistumisen edellytysten luomista. On myös tunnistettava työturvallisuuden kehittämisen avainkysymys: miten autamme etulinjan tiimejä onnistumaan.
– Lähtökohtaisesti jokainen tahtoo toimia turvallisesti ja pitää myös työkaverit turvassa. Mitä vähemmän siis ajattelemme turvallisuutta asennekysymyksenä, sitä nopeammin saavutamme tuloksia, Lundahl sanoo.
Kehitystyöhön kannattaa ottaa henkilöstö mukaan. Henkilöstön osallistaminen työturvallisuuden kehittämiseen vaatii jatkuvuuden lisäksi uusiutumista. Perusasiat eivät muutu, mutta turvallisuuden kehitystasoilla eteneminen ja tekniikan kehittyminen mahdollistaa uudet ideat. Esimerkiksi mobiilityökalujen kehittymisen myötä ISS on voinut hyödyntää visualisointia ja esimerkiksi siivoustyön vaikealukuiset riskien arviointitaulukot on muutettu helposti omaksuttaviksi kuvapareiksi.
Idea kuvallisista ohjeista syntyi ISS:läisten kohtaamista kielimuureista. ISS:läiset edustavat sataa eri kansallisuutta, joten kuvien avulla varmistetaan, että jokainen ymmärtää turvallisen työtavan kielitaidosta riippumatta.
– Visuaalinen kieli on kaikille helpompi sisäistää ja visuaaliset ohjeet jäävät tekstimuotoisia paremmin mieleen. Visualisoinnin avulla voimme myös purkaa työllistymisen esteitä. On kaikkien edun mukaista, että pidämme kaikki samassa veneessä kielitaidosta tai oppimisvaikeuksista riippumatta.
Turvallisuutta seurataan ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla
Työturvallisuuden toteutumista mitataan kahdesta näkökulmasta: ennakoivat mittarit auttavat ennakoimaan tulevia riskejä ja ryhtymään toimiin niiden ehkäisemiseksi, reaktiiviset mittarit taas auttavat oppimaan menneistä tapaturmista ja parantamaan turvallisuustasoa entisestään.
– Ennakoivat toimenpiteet perustuvat henkilöstön aktiivisuuteen, erilaisiin havainnointitoimenpiteisiin sekä turvavarttien ja esihenkilöiden kierroksiin asiakaskohteissa. Ja kun havaitsemme epäkohdan, etsimme siihen yhdessä ratkaisuja.
ISS:llä turvallisuustavoite on joka vuosi sama: nolla työtapaturmaa. Turvallisuus ohjaa ISS:läisten työtapoja joka päivä eikä ole vain vaihtuva prioriteetti. Siksi työntekijöitä koulutetaan turvallisuusasioissa aktiivisesti ja kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja, joita viime vuonna tehtiin peräti 28 289 kappaletta. Se on yhtä monta mahdollisuutta tehdä työympäristöjä kaikille osapuolille turvallisemmaksi.
