Mielenterveyshaasteet ovat iso tragedia yksilölle ja haastavia myös työnantajalle. ISS Palvelut on kehittänyt mielenterveyden tukimalleja, jotka ulottuvat varhaisesta tuesta aina terapiaan ja psykiatrin vastaanotolle saakka. Lopputuloksena mielenterveyden diagnoosit on saatu vuodessa laskemaan lähes neljänneksen ja jopa 86 prosenttia mielenterveyssyiden vuoksi sairauspoissaololle jääneistä työntekijöistä on saatu palautettua takaisin työelämään.
Mielenterveyspoissaolot ovat olleet jo pitkään kasvussa ja korostuvat Suomessa nuorilla, erityisesti 20–35-vuotiailla. Sama trendi on näkynyt myös ISS:llä. Parissa vuodessa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot on kuitenkin saatu tasaantumaan ja viimeisen vuoden aikana myös laskemaan. Lisäksi ISS:llä on pystytty tukemaan tuloksekkaassa työhön paluussa sairauspoissaolojen jälkeen. ISS onkin saanut mielen hyvinvoinnin eteen tekemästään työstä jo neljänä peräkkäisenä vuonna MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen.
Mieltä on tuettava jo varhaisessa vaiheessa
ISS:llä työterveyden ja työkyvyn ylläpidon painopiste on ennaltaehkäisyssä. Yhtiö on kehittänyt kattavat mielenterveyden tukimallit, jotka ulottuvat varhaisesta tuesta aina terapiaan ja psykiatrin vastaanotolle saakka. Tavoitteena kuitenkin on, että työntekijä hakisi ja saisi apua jo aikaisessa vaiheessa, ei vasta tilanteen pahennuttua merkittävästi.
ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkalan mukaan nuorten mielenterveysdiagnoosit korostavat juuri varhaisen tukemisen tarvetta.
”Tarjoamme työterveyshuollon sovelluksen kautta digitaalisia matalan kynnyksen palveluita, kuten digitaalista valmennusta ja vastaanottoa. Näin työntekijät saavat apua jo varhaisessa vaiheessa, jolloin toimintakyky on vielä hyvä”, Vainikkala kertoo.
Työtä muokkaamalla pidetään työelämässä mukana
Työkykyhaasteissa voi auttaa myös työn keventäminen ja muokkaaminen. Yhtiössä on kevennettyä ja muokattua työtä, osasairauspäivärahaa, ammatillisen kuntoutuksen työkokeilua ja tilapäisiä työjärjestelyjä yli tuhannelle henkilölle vuodessa. Vainikkalan mukaan kaikki ovat keinoja auttaa ihmisiä pysymään työelämässä myös silloin, kun voimavarat eivät riitä täysipainoiseen tekemiseen.
”Työelämäpuhe pursuaa kiirettä ja stressiä. Työllä on kuitenkin kuntouttava merkitys ja työyhteisöllä suuri vaikutus mielenterveyteen. Yhteisön merkitys myös korostuu tilanteissa, joissa mielenterveyden haaste kumpuaa vapaa-ajalta.”
Johtaminen avainasemassa myös mielenterveyden tukemisessa
Mielenterveyden haasteiden tunnistaminen ei ole yhtä helppoa kuin fyysisissä työkykyhaasteissa, ja monen on yhä edelleen vaikea ottaa mielen haasteita puheeksi. Haasteet voivat olla työperäisiä tai kotielämästä kumpuavia. Juurisyyn ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, sillä esimerkiksi työkykyneuvottelussa voidaan tukea tilanteissa, jotka koskevat vapaa-ajan haasteita.
Mielenterveyden ABC-koulutuksessa ISS valmentaa työeläkeyhtiö Varman tukemana esihenkilöitään tunnistamaan mielenterveyden haasteita työyhteisössä ja toimimaan niiden kanssa.
Mielen toimintamallilla positiivisia tuloksia
Vainikkalan mukaan työnantajan vastuulla on luoda terveyttä ja turvallisuutta tukeva työkulttuuri, johon kuuluu olennaisesti myös mielen hyvinvointi. Ennen koronaa mielenterveysdiagnoosit olivat ISS:llä nousussa. ISS:n oma mielenterveysmalli kehitettiin vuonna 2020, ja viimeisen reilun vuoden aikana mielenterveysdiagnoosit ovat vähentyneet peräti 23 prosenttia. Tuloksia on saatu myös työelämään paluussa. Viime vuonna mielen haasteiden takia sairauspoissaololle jääneistä työntekijöistä jopa 86 prosenttia on palannut työelämään.
Vainikkala toivoo, että työelämä nähtäisiin ihmisten yhteisönä, ei vain eri työroolien summana.
”Ihmisten koteihin emme pääse auttamaan. Mutta jokaisen velvollisuus on välittää toisistaan, kysyä kuulumisia sekä tarjota apua ja tukea, jos huomaa jonkun sellaista tarvitsevan. Yhdessä voimme edistää mielenterveyden hyvinvointia – vuoden jokaisena päivänä.”
